Jouni kommentoi Ramazanoglua & Hollandia

Ramazanoglun & Hollandin artikkeli herättää useita kysymyksiä kokemuksen monisyisestä ja ambivalentista luonteesta. Itseäni heteromiehenä kiinnosti erityisesti lukea artikkelia kokemusten nimeämisen käytäntöjen kautta - kuinka esimerkiksi raiskaus merkityksellistyy sekä henkilökohtaisen että yleiseksi koetun kautta yhä uudelleen ja uudelleen kerrottuna ja muisteltuna tapahtumana. Ajatus vastuusta omien kertomusten ja muiden kokemusten kommentoinnin suhteen omaa vallan elementin implikaatioineen - se mitä jätetään pois korostamalla tietynlaista kokemusta klusteroituu helposti siihen, mitä kertojan nähdään edustavan. Monet kokemustensa jakajat myös käyttävät näitä oletuksia ja stereotyyppejä hyväksi tarvittaessa. Tämänkin näkeminen joskus vain eettisenä kysymyksenä voi piilottaa vallan sanojen ja niiden takana seisomisen taakse, ulottumattomiin.

Itse realismin mahdollisuuksien tarkkailijana ajattelen että artikkelissa sivumennen mainitut emotionaaliset käytännöt essentioalisoivat herkästi vaikkapa raiskauksesta puhumista ja se tarvetta - kriisipsykologiassa karkeasti ottaen puhutaankin vaikeiden kokemusten merkityksellistämisen kaksinaisuudesta: toisille kokemusten pyörittely voi avata uusia reittejä itseymmärrykseen ja voimistumiseen, toisille ikävän kokemuksen uudelleen palauttaminen vain korostaa jähmettyneitä malleja kokea ja toisintaa diskurssia omasta ruumiistaan ja siihen liitetyistä merkityksistä.

Ajatellessani kokemuksen kysymystä oman opinnäytetyöni aiheen eli biologisoinnin kannalta, ajattelen että juuri tämän suhteen uskon feministisen teorian muuttavan vakiintuneita käsityksiä biologiasta ja sen luonteesta. Jos tarkastelisin kokemusta pelkästään erilaisten sosiaalisten ja kulttuuristen muuttujien kautta suodattuvana ja hylkäisin täysin biologisen diskurssin, mitä tämä tekee naiseuden kokemiselle eron kautta? Ruumis koetaan jatkuvasti kulttuurissamme biologisia eroja käsittelevien merkitysten myötä ja väitän että monille tunne essentiaalisesta biologisesta erosta mahdollistaa myös kokemusten voimaanttamisen käytännön ajattelussa. Minulla ei ole helppoja vastauksia, vain liuta uusia kysymyksiä.