Hardingin artikkelista keskustelua

Harding, Sandra (1987) “The method question.” Hypatia 2 (3), 19–35.

Luettuasi Hardingin artikkelin pohdi seuraavia kysymyksiä. Käsittele blogikommentissasi yhtä tai kahta. Voit kertoa myös, mitä ajatuksia/ kysymyksiä/ vastaväitteitä artikkeli herätti ja mistä haluaisit sen pohjalta kurssilla keskusteltavan.

- Oletko ajatellut, että on olemassa tai voisi tai pitäisi olla erityinen feministinen metodi? Mikä se mielestäsi olisi? Miksi se olisi feminisisempi kuin jokin muu? Entä mikä olisi mielestäsi ei-feministinen metodi?
- Hardingin artikkeli on julkaistu jo 20 vuotta sitten. Ovatko siinä esitetyt kysymykset mielestäsi edelleen ajankohtaisia yleisesti, entä oman tieteenalasi tai tutkielmasi kannalta? Millä tavoin? Miksi ei?
- Harding lainaa (sivulla 22) sosiologin esittämää väitettä, jonka mukaan sosiaalitieteellisessä tutkimuksessa on vain kolme metodia: (1) sen kuunteleminen, mitä ihmiset sanovat (joko vastauksina kysymyksiin tai spontaanisti), (2) heidän tekemistensä havainnointi (joko yksilötasolla tai kollektiivisesti; laboratorio-olosuhteissa tai kentällä) sekä (3) historiallinen tutkimus. Mitä ajattelet tästä? Perustele lyhyesti.
- Hardingin keskeinen väite on, että ei ole olemassa erityistä feminististä metodia. Onko se hyvä vai huono asia feministisen tutkimuksen kannalta. Miksi?
- Mistä Harding kritisoi ”tieteellistä metodia”?
- Mitä Harding tarkoittaa sanoessaan, että feministisessä tutkimuksessa on kyse yhtä aikaa sekä enemmästä että vähemmästä kuin vain uusista tutkimusmetodeista (s. 24)? Mitä hän ajattelee perinteisten tutkimusmenetelmien käytöstä feministisessä tutkimuksessa?
- Harding korostaa sukupuolen kriittistä tarkastelua, naisten kokemusten ottamista tutkimuksen lähtökohdaksi tai evidenssiksi sekä sukupuolisensitiivistä itsereflektiota. Kuinka nämä toteutuvat omassa tutkielmassasi?
- Edellä mainitut kolme kohtaa ovat Hardingin mielestä feministiselle tutkimukselle ominaisina tai ne on otettu feministisessä tutkimuksessa erityisen hyvin huomioon. Tämä liittyy hänen mielestään feminismin poliittisyyteen ja moraalisuuteen. Miten ymmärrät tämän suhteen?

Pohdimme Hardingin tematiikkaan liittyen kurssin intensiiviosuudella mm. teorian, epistemologian, metodologian ja metodien suhdetta sekä feministisiä epistemologioita (tieto-oppeja). Kuten Harding mielestäni artikkelissaan osoittaa, käsityksillämme näistä on vaikutuksia tutkimuksen tekemisen käytäntöihin. Kysymykset teoriasta, epistemologiasta ja metodologiasta eivät ole irrallisia valituista materiaalinkeruu- ja analyysimenetelmistä. Siksi niitä on tärkeää pohtia suhteessa omaan tutkimusaiheeseen ja koko tutkimusprosessin ajan. Niistä tietoiseksi tuleminen on yksi tämän kurssin tavoitteista.

Aikaa tälle tehtävälle on varattu ensi viikko maanantaista perjantaihin, siis 23.-27.3. Odotan innolla näkemyksiänne :) Kirjatkaa ne mieluiten uusina teksteinä ja laittakaa otsikkoon myös oma nimenne esimerkiksi tyyliin "Tuija Hardingista".